Yogyakarta, Java

Trip Start Feb 29, 2008
1
6
11
Trip End Mar 29, 2008


Loading Map
Map your own trip!
shadow
Where I stayed
Monica Hotel

Flag of Indonesia  ,
Wednesday, March 12, 2008

Hiphei, pois Surabayasta, joka on muuten Indonesian toiseks suurin kaupunki.

Junamatka Yogyaan Surabayasta kesti n.5tuntia ja mulle se oli yhta ahdistava kun muutkin matkat, Raffi tykkas. Mulla vaan oli hiki koko ajan ja ne junan nahkaistuimet oli tosi epamukavat. Kaiken lisaks paikalliset polttaa ihan joka puolella, junissa ja busseissa se on ihan normi kaytanto ja niitten rookit on tosi pistavan hajusia. Ehka taa on jo mulle sellasta orastavaa matkustamis-vasymysta...

Yogyakartan asemalla paikalliset oli taas meian kimpussa. Talla kertaa Albert-niminen mies, joka ystavallisesti vei meiat ensin kattoo hotellia mika valittiin kirjasta ja koska se oli taynna se vei meiat sen suosittelemaan Monica-hotelliin siina vieressa. Monica olikin ihan siisti ja lahella keskustaa ja siel oli mukava henkilokunta.

Kun oltiin asettauduttu hotelliin me lahettiin syomaan Albertin suosittelemaan paikallisbuffaan mis olikin hyvat ja halvat ruuat. Siella meille tuli juttelee taas paikallinen mies, jonka nimi muistuttaa Gin Tonicia, joten kutsuttiin sita myos silla nimella. Sen kertomusten jalkeen paadyttiin sen taidegalleriaan kattomaan batik-tauluja, joita se ite ja paikalliset oppilaat ja opiskelijat maalaa. Juotiin teeta ja Gin naytti miten batik-taidetta tehaan. Loppujen lopuks ostettiin parit siistit maalaukset kun ne saa taiteltua (kankaalle kun maalataan) ja halvalla saatiin.. kai. ;)

Seuraavana paivana lahettiin kaupungille kavelemaan ja kattelemaan paikkoja. Paikalliset on niin kovia juttelemaan ja sinnikaita myoskin. Pelkastaan puolen tunnin aikana meit oli neuvomassa jo kolme-nelja tyyppia missa on museoita ja moskeija ja taidemessut yms. ja sanottiin myos ettei Water Palace:een kannata menna, ensikskin siel ei oo vetta ja toiseks sen paasylipputulot menee kai hamarajuttuihin.. ei me sit menty mut en tieda voiks kaikkia juttuja ees uskookaan. Myohemmin mentiin kauppakeskukseen ja eksyttiin ylakerran pelihalliin viettamaan aikaa. ;)

Shoppailtiin myos kadulla vahan, ma ostin mm.banaaninlehdista tehdyn pienen iltalaukun mika makso 1,5euroo ja lompakon kolmella eurolla. :) Ja paasin tinkimisen makuun, ei kuitenkaan niin et paikalliset ois hermostunu.

Tokana paivana meille oli varattu paivaretki Albertilta Dieng Plateulle ja Borobuduriin 12eurolla hlo. Lahettiin aamukasilta omalla autolla, kuskilla ja oppaalla matkaan. Automatka kesti mutkasia vuoristoteita noin kolme tuntii ja risat ja matkalla nahtiin ihania pikku kylasia mis oli markkinat menossa perjantaiaamuna.

Dieng Plateussa oli vanhoja hindutemppeleita mita kaytiin muutama kattomassa. Maisemat siellakin oli hienot. Meian opas kerto et uskonto on vaihtunu yleensa hallitsijan mukaan. Kauan sitten suurin osa kansalaisista oli siis hinduja ja nyt muslimeja. Temppeleitten jalkeen mentiin kattomaan kraatereita tai kuumia lahteita ja lopuks viela Color Lake:a. Se oli upeen nakonen jarvi, jonka veden sulfurit on varjanny niin et se nakyy eri puolilla jarvee eri varisina. Mun kuvissa varit ei nay niin hienoina kun livena. Meian opas oli tosi mukava, kerto paljon nahtavyyksista ja itestaan ja Indonesiasta.

Diengin jalkeen ajettiin Wonosoboon missa meil oli lounas ja sit alkokin sataa kaatamalla. Kuitenkin ku jatketiin matkaa saa oli jo parempi ja Borobuduriin saavuttaessa sade melkein loppunu jo. Borobudur on vanha hindu-temppeli kanssa mut se on tosi iso, monta kerrosta. Siel kuitenkin kavi niin et me oltiin paikallinen nahtavyys ja valehtelematta noin 50:lla indonesialaisella on nyt foto meian kanssa. ;D hahaha...se oli hauskaa kieltamatta..

15.maaliskuuta jatkettiin matkaa jalleen, siita lisaa seuraavassa. :)

Norppa

ENGLISH:

Hiphei, away from Surabaya, which btw is the second biggest city in Indonesia. The train to Yogya took five hours and for me it was as exhausting as other trips, Raffi liked it though. It's just that I was sweating all the time, the leathery seats were uncomfortable and people are allowed to smoke in trains and buses!! Argh..Maybe this is the stage of being fed-up with public travelling..

At the station of Yogyakarta the locals were all over us again. This time a fellow named Albert who was kind enough to lead us to a hotel we picked from LP. It was fully booked so Albert took us to another place called Monica. Monica was nice, clean rooms, nice staff and quite in the centre. After settling we went for a lunch to a local buffet Albert recommended just around the corner. The food was great and cheap. A guy called nearly as Gin Tonic (we called him that since the real name sounded like the drink) came to our table to chat. He's an art gallery owner and after the lunch we went to have a look. He has batik-paintings of his own and from local teachers and students. We had some tea while Albert showed us how to make batik. We also bought two cool paintings from him for a good price. Easy, since you can fold the fabric and iron it at home.

The next day we had a walk around the town. Locals are so talkative and persistent too, within an half an hour we had three to four locals walking with us and pointing us museums, art centres and mosques, nearly taking us there. We were also told by very nice local old gentleman that water Palace isn't worth it since ther was no water at the moment and the entrance fees go to mafia or something like that.. Well you don't really know who's telling the truth but we did not go there after all. Later we did some shopping from the street stalls, I bought a lovely small bag made out of banana leaf for 1,5euros and a cool wallet for 3euros. And did some bargaining too ;)

The second day in Yogya we had a daytrip to Dieng Plauteu and Borobudur, 12euros per person, only snack, transport and guide included. We left at eight in the morning by a van. We had a driver and a guide. The trip via curvy mountain roads took 3hrsand on the way we saw the loveliest small villages that had thei Friday markets up and running. At Dieng we saw few hindu temples in a serene landscape. Then some hot springs or creaters as the local call them, where the boiling water bubbles and steam rises. Last sight in Dieng was the Color Lake. A lake that is multicolored due to sulphur. It was pretty but you cannot actually see much of it in the pics, it was much better live. Our guide was great fun. Told lots about the sights, about him and his family and Indonesia in general.

After Dieng Plateu we had a lunch in the town of Wonosobo and there it started poaring rain! However, by the time we were finished it was better and in Borobudur it almost stopped. Borobudur is an old Hindu-temple. It's massive and reminds you of Angkor. What happened there was we came the actual sight instead of the temple. Without lying about 50 Indonesians have pic taken with us now. They were queueing to have one with us! Funny..

15th March the journey continues, see the next entry.

Nora

Print this entry