Paratiisi hukassa

Tongan visiitti ei ole alkanut oikein lupaavasti. Ennen passintarkastusta Aucklandissa tapahtui se, mita olemme pelanneet koko ajan: kasimatkatavarat punnittiin. Koska minulla oli repussani kuusi kiloa ylipainoa, vaihtoehtona oli joko heittaa tavaraa roskiin tai menna takaisiin check-iniin ja laittaa reppu ruumaan. Ruumaan menneet laukut olivat painaneet jo yhteensa 41 kiloa, joten pelkasimme tuntuvia lisamaksuja. Heitimme joitain papereita pois, lastasimme seitseman kiloa tavaraa pienempaan kassiin ja heitimme reppuni ruumaan. Lisamaksua ei onneksi tullut, mutta tassa hotakassa Satu ehti havittaa passinsa ja lentolippunsa hetkeksi ennen kuin ne loytyivat siita kasimatkatavaroihin lahtevasta kassista. Neljan tunnin younet, ei aamupalaa ja viela tama paalle - siina olisikin ollut jo tarpeeksi draamaa yhdelle aamulle.

Friends Cafe

Tongalla meita oli kuitenkin vastassa myrsky. Palmumetsat taipuivat tuulessa, ja vetta tuli taivaan taydelta. Toni's Guesthousen (joka on muuten myos Madventuresin suosittelema) omistaja, Toni, oli meita vastassa kentalla, ja han kertoi mielenkiintoisia asioita Nuku'Alofasta, Tongan paakaupungista, johon olimme matkalla. Kaupunki oli palanut reilu vuosi sitten ja suurta osaa palveluista ei ole rakennettu takaisin. Kuulemma kaupungista loytyy "kaikki mita tarvitsee", mutta mitaan ihmeellista taalla ei ole. Kun kerroimme Tonille, etta olisimme menossa sukeltamaan keskiviikkona Deep Blue -sukelluskeskuksen kanssa, han naurahti, etta koko liike on lopettanut toimintansa yli vuosi sitten, silla omistaja on muuttanut Uuteen-Seelantiin. Toimintaa jatkaa jollain tasolla eras Sam, mutta kovin jarjestaytynytta se ei enaa ole. Lisaksi Toni sanoi, etta ei ole mitaan toivoa paasta sukeltamaan, nyt kun tama sykloni on saaren paalla. Vetta on tullut uuden vuoden paivasta lahtien, osa teista on huuhtoutunut todella huonokuntoisiksi ja sahkot ja puhelin patkivat.

Jälkiruoka Friends Cafessa

Kavimme eilen syomassa ja kavelylla Nuku'Alofassa ja kaupunki on todella aivan tyhja. Keskustassa on noin kolme katua, joissa sijaitsee muutama ravintola, pari nettikahvilaa ja kourallinen pienia kauppoja. Turisteja ei ole juurikaan, ja epailen, etta nekin, jotka tanne ovat eksyneet, ovat joissain saaren muiden osien rantaresorteista. Nuku'Alofassa ei ole edes rantoja, vaikka kaupunki sijaitsee rannassa. Monesti ihastellaan sita, etta jossain paikassa ei ole paljon turismia, ja saa olla rauhassa paikallisten kanssa. Silla on myos nurja puolensa. Jos ei ole turismia, ei ole myoskaan palveluja. Jos ainoita aktiviteetteja ovat rannoilla oleskelu ja vesiurheilu, ilmojen ollessa tallaiset jaljelle ei jaa yhtaan mitaan.

Eilisen alkujarkytyksen jalken tama paiva on nayttanyt jo paremmalta. Tanaan ei ole satanut ja tuullut ollenkaan niin paljon kuin eilen. Taivas on ollut myos kirkkaampi. Saattaa siis olla, etta sykloni ohitti meidat. Tuuli on myos kaantynyt toiseen suuntaan. Aamulla soitimme mahdollisten sukellusten jarjestajalla, paasemmeko sukeltamaan. Han sanoi, etta joitain suojaisia paikkoja voisi loytya, ja han tulee noutamaan meidat aamulla kymmenelta. Live-aboard-matka taitaa nyt kuitenkin jaada valiin. Emme ole viela ihan varmoja.

Blowholes

Iltapaivan vietimme majapaikan Tonin jarjestamalla kiertoajelulla. Toni on elakeikainen vahan vasyneen oloinen brittimies, jolla on todella kuivaa huumoria. Kiertoajelu oli oikein hauska ja mainio tapa viettaa pilvista paivaa. Kyllahan taalla kauniita paikkoja on. Kavimme katsomassa muun muassa blowholeja, jotka ovat rantakallioissa olevia onkaloita, joista purskahtaa vetta geysirin tapaan, kun aallot iskevat kallioihin. Koska sade oli hellittanyt, kavimme myos uimassa yhdella upeista rannoista saaren etelapuolella. Tunnelma taalla on oikein hauska. Kaduilla juoksentelee koiria, kanoja ja possuja. Ihmiset ovat todella ystavallisia ja tervehtivat ohikulkiessaan.

Eivat kaikki tongalaiset muuten ole lainkaan niin isokokoisia kuin mielikuvissamme :)

-Tommi

Paikallinen Stonehenge

Biitsi

Ois tää varmaan ihan hieno biitsi, jos...