Tulivuoren paalla
Trip Start
Oct 09, 2008
1
32
39
Trip End
??? ??, 2009
Paasimmepa vihdoin pois sielta Cameron Highlandsin kylmyydesta. Oltiinkin siella hurjat viis paivaa. Ihan kiva paikka kai se oli, mut kun joka yo heras palelemiseen, niin ei oikein napannu. Mentiin sielta Georgetowniin dosalla ja ostettiin liput lautalle Indonesiaan Sumatran saarelle. Kaks yota jouduttiin oottelemaan lauttaa, kun se ei viikonloppuna kulkenu. Tia sit meneeko pelkastaan maanantaisin.
Maanantai-aamuna lahettiin kohti uusia maisemia. Lautta oli vaan vartin myohassa. Nopee vehe se kylla oli. Kaytiin valilla kannella kattelemassa maisemia, mut mulla ainakin tuli paha olo siita. Lueskelin koko matkan. Annikalla taas maha sekasin ja kipee olo.
Indonesian puolella raja tarkastuksessa ei taas menny ihan putkeen. Saatiin viisumit sielta kylla 25 US dollarilla tosi napparasti, mut meil olis pitany olla joku lippu nayttaa, etta poistutaan maasta sit 30 paivan jalkeen. Kaytiin kopissa pienessa kuulustelussa ja kyllahan se kiva seta meidat maahan paasti. Kyseli, etta ollaanko ekaa kertaa Indonesiaan tulossa ja sano, et ens kerralla sitte pidatte huolen, et on liput taskussa.
Rinkat valasulaitteen lapi vaan ja bussiin. Tai melkein. Mulla oli ehtiny siina kahenkymmenen metrin matkalla haviimaan maastapoistumiskortti. Sita piti sit rupee ettimaan ja eihan se loytyny. Virjkailija haki mulle uuden lapun ja samalla vanhakin loyty. Siellahan se oli Annikan passin valissa. Itte olivat sen sinne piilottaneet.
Bussin edessa oli hirvee lossi kauppaamassa omia kyytejaan Medaniin. Se on Indonesian kolmanneks suurin kaupunki lahella satamaa. Eipa kuunneltu vaan mentiin siihen dosaan mita mukava virkamies tohotti. Tietty nekin sallit yrittaa elantoaan teha, mut kyl se aika arsyttavaa on, kun ne kay heti paalle, kun paasee talosta ulos. Onnneks Annika osaa olla kuuntelematta niita.
Dosa Medaniin kesti sellasen 1.5 tuntia. Jaatin pois jossain vaan missa mutkin ja taas oli hirvee maara, talla kertaa riksakuskeja, ymparilla. Otettiin riksa johonkin laheiseen paikkaan ylihintaan, niinku myohemmin sitte hoksasin. Paikka oli ihan tolkuttoman rahjanen, mut aateltiin et kun ei se ole kallis, 19 000 rupiaa eli 1.5 euroo, niin kai siella yhen yon nyt nukkuu. Seuraavana aamuna kuitenkin oli tarkotus lahtea Toba-jarvelle. Kirjotettiin nimi paperiin, mut eihan se ollukkaa 19 000 vaan 90 000. Haettiin kamat pois huoneesta ja lahettiin ettimaan jotain jarkevamman hintasta paikkaa. Eika otettu enaa riksakyytia. Taas yrittivat tyhmaa ukottaa.
Kaytiin haukkaamassa vahan purilaista ja loydettiin Angel-niminen yopaikka aika lahelta. Sen jalkeen, kun oltiin jo puolen tusinaa homeista luukkua kayty katsastamassa. 50 000 yo oli ihan ok. Huone oli tosi pieni, mutta siisti. Suihku oli taas kylma.
Respa sai kaupattua autokyydin seuravalle aamulle Toba-jarvelle. 100 000 oli hinta ja ihan kohtuulinen. Matkaa kumminkin 4h.
Hienon nakonen paikka kun vuoren rinteet laskee jyrkasti jarveen ja aurinko kimaltaa kevyilla laineilla. Kuski ajo ihan normaaliin tyyliin kun reikapaa ja apinat harskeili tien vierella. Paatepysakki oli Parapatin kaupunki, josta ystavalliset alkuasukkaat kehotti menemaan veneella TukTukiin. Holmo nimi. Veneen lahtoon oli aikaa melkein tunti viela, joten jaatiin siihen kahvia juomaan ja tupakkia polttamaan paikallisten kanssa. Juteltiinkin sitten kahden sallin kanssa joiden toimenkuvaan kuuluu ihmisten heivaaminen niiden Guest Houseen. Annikalla oli tosi kipee olo, niin se ei paljon jaksanu seurustella. Makin olin aika varautunu, ei olis taas eka kerta kun johonkin kusetukseen alistuis. Niil oli valokuvia paikasta mukana ja oli kylla tosi kivan nakonen. Paatettiin kayda tsekkamassa mesta.
Venematka kesti noin puol tuntia. Oli kiva nahda vetta joka ei ole suolasta eika vello. Tosi tyyni pinta. Jonkun varran oli roskaa kylla vedessa. Se ei varmaan tallasessa kraaterijarvessa ole mikaan kovin mainio juttu. Niinkun ei tietysti missaan.
Bagus Bay Guest House osoittautui aivan mielettoman hyvaksi valinnaksi. Huoneet on siistit ja halvat. Vaan 30 000 yo. 2 euroo siis. Taalla on nettiyhteys ihan kohtuullisella nopeudella ja ravintola, mista saa helkkarin hyvaa sapuskaa, jopa lansimaiset ruuat onnistuu. Lisaks on viel bilispoyta, lento-/sulkapallo kentta ja oma ranta, ei tosi kovin kummonen. Kaikki tyontekijat on tosi nastoja salleja, ainakin nain ensituntumalta ja aika moni niista soittaa jotan, eli taal on sit iso bongorumpusetti ja nelja kitaraa, tosin vajavaisesti kielitettyna.
Eilinen paivahan mulla tietysti meni paskaa puhuessa ja bilista hakatessa. Yritin niita rumpujakin luukuttaa, mut aika vaikeet loppupeleissa on soittaa.
Kaiken kaikkiaan hieno paikka, ruoka on kuumaa ja olut markaa. Taalla voi varmasti viettaa jaljella olevat 28 paivaa viisumista ja sit lahtea Thaikkuihin viela.
Tasta jarvesta viela. Eli ollaan nyt sitte helvetin ison tulivuoren paalla. Tai oikeastaan supertulivuoren, joka, mikali en nyt ihan vituiksi muista, tarkottaa sita, etta tuolla maan alla on niin jarkyttavat maarat laavaa, vai onko se sitten magmaa, en ikina muista kummin pain, etta en edes viitsia lahtea arvailemaan. Taa harveli siis viimeksi purkautu abauttiarallaa 70 000 vuotta sitten ja pisti maapallon systeemit kokolailla sekasin syoksemalla kaiken maailman sontaa ilmakehaan ja alentaen lampotilaa koko pallerolla. Tuloksena tasta meilla on nyt ihana lomanviettopaikka puolen kilometrin syvyisen jarven rannalla ja saarella. Tassa jarvella on tallanen Singaporen kokonen saari, missa nyt ollaan. Jarvi tais olla noin 30*90km kokonen, mika tekee siita maailman isoimman kraaterijarven ja Aasian isoimman jarven. Ennatyksi, ennatyksia. Sellasta. Palmut kasvaa ja itikat inisee.
Mista tulikin mieleen, etta eilen nahtiin aivan sairaan iso lentava kuoriainen. Varmaan joku seitteman senttia pitka ja paksu kun mika. Naytti siivet aika hennoilta semmosen mallin kannattelemiseen, mut kyl se ilmassa pysy. Oikein otokka kammosen unelma.
Taidan tasta lahtea juomaan yhden olusen ja kattomaan josko kukaan haluis pelata puulia. Vettakin alkaa kohta satamaan.
Hikipedian nakemys tulivuoresta. Ihan hauska teksti, kannattaa lukea. Ei siis mitaan tieteellista tekstia. Sita loytaa tiedelehdista. http://hiki.pedia.ws/wiki/Tulivuori
Maanantai-aamuna lahettiin kohti uusia maisemia. Lautta oli vaan vartin myohassa. Nopee vehe se kylla oli. Kaytiin valilla kannella kattelemassa maisemia, mut mulla ainakin tuli paha olo siita. Lueskelin koko matkan. Annikalla taas maha sekasin ja kipee olo.
Indonesian puolella raja tarkastuksessa ei taas menny ihan putkeen. Saatiin viisumit sielta kylla 25 US dollarilla tosi napparasti, mut meil olis pitany olla joku lippu nayttaa, etta poistutaan maasta sit 30 paivan jalkeen. Kaytiin kopissa pienessa kuulustelussa ja kyllahan se kiva seta meidat maahan paasti. Kyseli, etta ollaanko ekaa kertaa Indonesiaan tulossa ja sano, et ens kerralla sitte pidatte huolen, et on liput taskussa.
Rinkat valasulaitteen lapi vaan ja bussiin. Tai melkein. Mulla oli ehtiny siina kahenkymmenen metrin matkalla haviimaan maastapoistumiskortti. Sita piti sit rupee ettimaan ja eihan se loytyny. Virjkailija haki mulle uuden lapun ja samalla vanhakin loyty. Siellahan se oli Annikan passin valissa. Itte olivat sen sinne piilottaneet.
Bussin edessa oli hirvee lossi kauppaamassa omia kyytejaan Medaniin. Se on Indonesian kolmanneks suurin kaupunki lahella satamaa. Eipa kuunneltu vaan mentiin siihen dosaan mita mukava virkamies tohotti. Tietty nekin sallit yrittaa elantoaan teha, mut kyl se aika arsyttavaa on, kun ne kay heti paalle, kun paasee talosta ulos. Onnneks Annika osaa olla kuuntelematta niita.
Dosa Medaniin kesti sellasen 1.5 tuntia. Jaatin pois jossain vaan missa mutkin ja taas oli hirvee maara, talla kertaa riksakuskeja, ymparilla. Otettiin riksa johonkin laheiseen paikkaan ylihintaan, niinku myohemmin sitte hoksasin. Paikka oli ihan tolkuttoman rahjanen, mut aateltiin et kun ei se ole kallis, 19 000 rupiaa eli 1.5 euroo, niin kai siella yhen yon nyt nukkuu. Seuraavana aamuna kuitenkin oli tarkotus lahtea Toba-jarvelle. Kirjotettiin nimi paperiin, mut eihan se ollukkaa 19 000 vaan 90 000. Haettiin kamat pois huoneesta ja lahettiin ettimaan jotain jarkevamman hintasta paikkaa. Eika otettu enaa riksakyytia. Taas yrittivat tyhmaa ukottaa.
Kaytiin haukkaamassa vahan purilaista ja loydettiin Angel-niminen yopaikka aika lahelta. Sen jalkeen, kun oltiin jo puolen tusinaa homeista luukkua kayty katsastamassa. 50 000 yo oli ihan ok. Huone oli tosi pieni, mutta siisti. Suihku oli taas kylma.
Respa sai kaupattua autokyydin seuravalle aamulle Toba-jarvelle. 100 000 oli hinta ja ihan kohtuulinen. Matkaa kumminkin 4h.
Hienon nakonen paikka kun vuoren rinteet laskee jyrkasti jarveen ja aurinko kimaltaa kevyilla laineilla. Kuski ajo ihan normaaliin tyyliin kun reikapaa ja apinat harskeili tien vierella. Paatepysakki oli Parapatin kaupunki, josta ystavalliset alkuasukkaat kehotti menemaan veneella TukTukiin. Holmo nimi. Veneen lahtoon oli aikaa melkein tunti viela, joten jaatiin siihen kahvia juomaan ja tupakkia polttamaan paikallisten kanssa. Juteltiinkin sitten kahden sallin kanssa joiden toimenkuvaan kuuluu ihmisten heivaaminen niiden Guest Houseen. Annikalla oli tosi kipee olo, niin se ei paljon jaksanu seurustella. Makin olin aika varautunu, ei olis taas eka kerta kun johonkin kusetukseen alistuis. Niil oli valokuvia paikasta mukana ja oli kylla tosi kivan nakonen. Paatettiin kayda tsekkamassa mesta.
Venematka kesti noin puol tuntia. Oli kiva nahda vetta joka ei ole suolasta eika vello. Tosi tyyni pinta. Jonkun varran oli roskaa kylla vedessa. Se ei varmaan tallasessa kraaterijarvessa ole mikaan kovin mainio juttu. Niinkun ei tietysti missaan.
Bagus Bay Guest House osoittautui aivan mielettoman hyvaksi valinnaksi. Huoneet on siistit ja halvat. Vaan 30 000 yo. 2 euroo siis. Taalla on nettiyhteys ihan kohtuullisella nopeudella ja ravintola, mista saa helkkarin hyvaa sapuskaa, jopa lansimaiset ruuat onnistuu. Lisaks on viel bilispoyta, lento-/sulkapallo kentta ja oma ranta, ei tosi kovin kummonen. Kaikki tyontekijat on tosi nastoja salleja, ainakin nain ensituntumalta ja aika moni niista soittaa jotan, eli taal on sit iso bongorumpusetti ja nelja kitaraa, tosin vajavaisesti kielitettyna.
Eilinen paivahan mulla tietysti meni paskaa puhuessa ja bilista hakatessa. Yritin niita rumpujakin luukuttaa, mut aika vaikeet loppupeleissa on soittaa.
Kaiken kaikkiaan hieno paikka, ruoka on kuumaa ja olut markaa. Taalla voi varmasti viettaa jaljella olevat 28 paivaa viisumista ja sit lahtea Thaikkuihin viela.
Tasta jarvesta viela. Eli ollaan nyt sitte helvetin ison tulivuoren paalla. Tai oikeastaan supertulivuoren, joka, mikali en nyt ihan vituiksi muista, tarkottaa sita, etta tuolla maan alla on niin jarkyttavat maarat laavaa, vai onko se sitten magmaa, en ikina muista kummin pain, etta en edes viitsia lahtea arvailemaan. Taa harveli siis viimeksi purkautu abauttiarallaa 70 000 vuotta sitten ja pisti maapallon systeemit kokolailla sekasin syoksemalla kaiken maailman sontaa ilmakehaan ja alentaen lampotilaa koko pallerolla. Tuloksena tasta meilla on nyt ihana lomanviettopaikka puolen kilometrin syvyisen jarven rannalla ja saarella. Tassa jarvella on tallanen Singaporen kokonen saari, missa nyt ollaan. Jarvi tais olla noin 30*90km kokonen, mika tekee siita maailman isoimman kraaterijarven ja Aasian isoimman jarven. Ennatyksi, ennatyksia. Sellasta. Palmut kasvaa ja itikat inisee.
Mista tulikin mieleen, etta eilen nahtiin aivan sairaan iso lentava kuoriainen. Varmaan joku seitteman senttia pitka ja paksu kun mika. Naytti siivet aika hennoilta semmosen mallin kannattelemiseen, mut kyl se ilmassa pysy. Oikein otokka kammosen unelma.
Taidan tasta lahtea juomaan yhden olusen ja kattomaan josko kukaan haluis pelata puulia. Vettakin alkaa kohta satamaan.
Hikipedian nakemys tulivuoresta. Ihan hauska teksti, kannattaa lukea. Ei siis mitaan tieteellista tekstia. Sita loytaa tiedelehdista. http://hiki.pedia.ws/wiki/Tulivuori


Comments
anoppi
Sattumoisin luin juuri hiljakkon Tieteen kuvalehdestä (löytyi meiltä, on ilmeisesti Kimmon)Toban tulivuoresta. Sitä pidetään tulivuorten raskassarjalaisena, jonka purkautuminen tuhoaisi ympäristön täydellisesti 300-500 kilometrin säteellä. Viimeksi kun Toba purkautui 74 000 vuotta sitten se aiheutti niin suuren tuhon, että ihmiskunta hädin tuskin selvisi hengissä. Kaikkialle levinnyt tuhkapilvi aiheutti maapallon viilenemisen ja homo sapiens-laji supistui muutaman tuhanteen. Niin että voisitteko matkustaa edemmäksi?