TravelStream™ news feed for member travellerhans on TravelPod's free travel blogs service http://www.travelpod.com/syndication/rss/travellerhans en-us Copyright ©2009 TravelPod.com Sun, 13 Dec 2009 12:09:33 -0500 http://www.travelpod.com http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260727631/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260727631/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260727631/tpod.html Sun, 13 Dec 2009 12:09:33 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Osaka, Kinki, Japan


Tämä aamu oli otettava rauhallisesti, koska eilisen juhlinnan jäljiltä oli hiukan omituinen olotila ...hmmm, eli suoraan ja Suomeksi sanottuna h*lvetinmoinen darra! :-) No ei ehkä nyt ihan niin paha, mutta jotain kuitenkin. :-)

Käytiin Osakan aseman lähellä pyörimässä kaupoissa, koska Katja olisi tarvinnut illaksi vielä jotain täydennystä asusteeseen, mutta aivan toivotonta hommaa. Jos olet jollain miljoonabudjetilla (eikä nyt puhuta jeneistä) liikenteessä, niin sitten toimii kyllä, mutta muuten on melko hiljaista. Kaikki liikkeet on nimittäin pullollaan pelkkää merkkitavaraa ja hinnat sellaisissa leveleissä, että päätä huimaa ilman kauheaa kankkustakin! Ostamatta jäi siis kledjut ja näillä mukana olevilla asuilla on nyt vaan mentävä.

Tälle illalle oli sovittu tapaaminen Kioton Karasuman asemalle ja taas aiheutti hiukan kuumotusta, että kumpi asema se onkaan? JR Karasuma vai kenties Hankyu Karasuma? Pyörittiin ulkona ympyrää ja hiukan alkoi jo tilanne huolestuttamaan, kunnes paikalle osui vanha tuttu Yoko! En tiedä oliko tullut (tietäen meidän ainaisen sekoilun) pelastamaan pulasta vai sattuiko todellakin vaan paikalle? Aivan mahtava homma joka tapauksessa! Yokon avustamana päästiin nyt suoraan juhlapaikalle ja hyvissä ajoin vielä.

Virallinen tilaisuus kesti jonkun 3 tuntia ja ruokaa ja juomaa sai mättää tänä aikana niin paljon kuin sielu sietää. Itseasiassa illan sankari oli hoitanut meidän kulut pois alta ja näin sitä taas mätettiin ja juotiin ilmaiseksi. Meillä on kyllä tämä kestitys aina täällä sitä luokkaa, ettei voi kun olla kiitollinen ja koittaa Suomen päässä maksaa sitten samalla mitalla takaisin. Ruoka oli jälleen todella hyvää, sisältäen jopa kakut ja muut länsimaiset hapatukset.

Itse häätoimitus oli siis tapahtunut kaikessa rauhassa, jossain ihan muualla ja sieltä nähtiin kuvia videotykin välityksellä. Kuvissa näkyi ihan oikea pappi, ristejä ja rasteja, joten ainakin jotain kristillistä symboliikkaa tähän hommaan liittyi. Täällä on sen verran joustavat nämä uskontohommat, että varmasti voi tehdä jotkut asiat näin ja toiset sitten taas noin? Ja mikä ettei? Verrattuna Suomalaisiin hääjuhliin, niin nämä vaikutti tosi rennolta ja iloiselta, eikä luojan kiitos ollut mitään häävalssijuttuja tai vastaavia kauheuksia! Sellainen asia mikä herätti ihmetystä, niin paljon oli kaikkia kilpailuja ja arvontoja, joissa oli todella hienoja ja kalliita palkintoja. Toivottavasti ei ainakaan hääpari joudu näitä maksamaan? Onneksi ei voitettu mitään, koska olisi ollut melko hankalaa jatkaa matkaa joku tulostin rinkassa! :-) Nämä juhlat oli selkeästi suunnattu nuorille vieraille ja sukulaiset varmasti kestitetään sitten ihan eri tilaisuuksissa? Minä ainakin tykkäsin todella paljon ilmapiiristä ja kivasti tuli uusia, todella mukavia ihmisiä tavattua. Oli jopa oikea tullimies paikalla ja hyvä ettei jouduttu totaaliseen passien ja matkustusasiakirjojen tarkastukseen tässä vielä? Heh, todella huumorintajuinen tullimies oli tämä. :-)

Huomasin illan aikana, että vastapäätä istuvalla naisella oli joku projekti selkeästi meihin liittyen meneillään, sen verran tarkasti katseli jokaista liikettä. Loppuillasta mukava yllätys paljastuikin ja hän oli piirtänyt komean piirroksen meistä! :-) No, ehkä oli hiukan kaunisteltu meikäläisen pärstää tuossa kuvassa kyllä, mutta todella hieno yllätys ja jos ehjänä tulee himaan asti, niin seinälle menee!

Virallisen tilaisuuden loputtua jatkettiin matkaa jonkun paikallisen ravintolan yläkertaan, jonne tuli niin paljon väkeä, että selkeästi tunsi kuinka vanhan talon lattia (ja katto) oli lähellä antaa periksi! :-) Aivan uskomaton paikka ja meininki oli niin sanotusti katossa! :-) Porukka pyysi aina meikäläistä heittelemään jotain ihme lauseita Japaniksi ja sitten jengi nauraa ihan hulluna ratketakseen. Hiukan epäilen, että melko härskejä juttuja tuli huudeltua ympäri ravintolaa, mutta nämähän on aina hauskoja källejä kun on jotain ulkomaalaisia paikalla. :-D Lisää löylyä perkele kuului myös ravintolan vakiohuudahduksiin ja varmasti huutelivat sitä vielä pitkin Kioton yötä. :-)

Useamman oluen ja ruoka-annoksen jälkeen oli pakko tehdä rankka päätös, että lähdetään viimeisellä junalla kohti Shin-Osakaa, koska tässä on tulossa todella rankkoja ja kovia hermoja vaativia päiviä lähitulevaisuudessa. Mielellään olisi jatkanut juhlimista aamuun saakka, mutta siinä hommassa olisi koittanut takuulla haikia huominen! Varmaan myös sinällään helpotus porukalle, että pääsivät juhlimaan nyt ihan omassa jengissä, eikä tarvitse koko ajan miettiä, että ymmärretäänkö ja viihdytäänkö.

Hypättiin siis ravintolan edestä taksiin ja todellisen sekoilun jälkeen juuri ja juuri ehdittiin viimeiseen paikallisjunaan. En tiedä mikä meni pieleen, mutta vedettiin lopulta kaikista porteista väkisin läpi ja hälytykset sen kun raikui ympäri asemaa. :-) Junan ovet oli juuri menossa kiinni kun hypättiin sisään, huuuuuuu! :-)

Aivan mahtavaa oli osallistua tälläiseen tilaisuuteen, mihin ei´varmasti ihan ketä tahansa länkkäriä kutsuta pöllöilemään. Todellinen kunnia oli tämä!

Huomenna vielä viimeinen juhlapäivä ja sitten aletaan keskittymään tositoimiin...
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260724502/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260724502/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260724502/tpod.html Sun, 13 Dec 2009 12:09:21 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Osaka, Kinki, Japan

Ennen totaalisen bileviikonlopun aloittamista, käytiin vielä tsekkaamassa maailmankuulu teealue Uji, jossa sijaitsee myös todella upea Byodo-Inn temppeli. Ei siis mikään Holiday-inn kylpyläsysteemi, vaan maailmanperintökohteisiin kuuluva temppeli 1000-luvulta. Jos ei aika riitä tai olet liian laiska tullaksesi Ujiin asti temppeliä katsomaan, niin vilkaise 10 jenin kolikon takapuolelta, sieltä se löytyy. Myös Havaijilla on komea kopio juuri tästä nimenomaisesta temppelistä, josta muistaakseni löytyy kuvia viime reissun kohdilta?

Lähdettiin siis ensin luotijunalla Kiotoon (about 13 minuuttia) ja siitä jatkettiin hirvittävällä, vihreällä paikallisjunahirvityksellä joku 20 minuutin matka Ujiin. Perillä käytiin tietysti ensiksi kävelemässä Byodo-Inn temppelin alue ja museo läpi, jonka jälkeen käveltiin joenvartta ylös ja alas. Tosi hienoa ruskamaisemaa oli täällä Ujissa.

Ja kyllä oli teemuseota, teekauppoja, teehuoneita, teetä pussissa, purkissa, jäätelössä ja ties missä, mutta yksi asia jäi puuttumaan! Nimittäin, mistä se tee oikein tulee?? Toisin kuin Kyushulla, jossa oli selviä todisteita pelloista, niin täällä en nähnyt kuin muutaman hassun minipläntin. Noista viljelmistä ei takuulla tule sitä määrä teetä, että sillä voitaisiin ympäri maailmaa brassailla ja toivottavasti ei tule ainakaan minun kuppiin! Juna nimittäin leikkasi aina muutaman puskan ohi mennessään, niin lähellä rataa ne olivat! No, luultavasti kunnon viljelmät sijaitsee jossain tuolla rinteillä tai jossain, mutta ennen kuin näen todisteet, niin taidan suosiolla pitäytyä Kyushun teessä :-) Sen verran on myönnettävä, että se tee mitä tässä juotiin oli kyllä todella hyvää ja omalaatuisen makuista. Toivottavasti pikantti maku johtuu jostain muustakin kuin junasta lennelleestä petrolista ja öljystä? :-)

Ujista suunnattiin takaisin Shin-Osakan hotellille suihkuun ja valmistautumaan henkisesti iltaa varten. Kävin tuossa junassa nyt miettimään, että jumankeuta minunhan pitää huomenna matkustaa Japanin junissa puku päällä! Tätä olen aina pelännyt ja tässä on nyt tasan kaksi vaihtoehtoa. 1. Joko häviän taustaan totaalisesti, katoan ja koko olemassaolo lakkaa siihen paikkaan, tai 2. Imeydyn jengiin ja kävelen johonkin toimistoon perässä, avaan koneen ja aloitan hommat. Ei hjuma!?

Oltiin sovittu kello 20 tapaaminen Kiotossa Saiin asemalla ja tämä ei ollutkaan nyt mikään ihan helppo homma. Kiotossa nimittäin sukkuloi taas näitä eri yritysten metroja ja molemmilla on vielä asemia about samoissa paikoissa, mutta eri nimillä ja tietysti liputkaan ei käy keskenään, apua! Lopulta löydettiin oikea reitti, erään Englantia puhuvan Japanilaisen herrasmiehen opastuksella ja siellähän herra juhlakalu itse, Naoki-San oli onneksi vielä asemalla odottelemassa.

Koska jano oli jo tässä vaiheessa suuri, niin mentiin ihan aseman lähellä olevaan Izakaya-ravintolaan, jonne myös vanha tuttu Joichi myöhemmin tuli. Tämä mesta oli tällainen syö ja juo 90 minuuttia niin paljon kuin jaksat ja nämä on Suomalaiselle aina hurjia hommia. Nimittäin jos tälläinen diili annetaan, niin Suomalainenhan todellakin sitten juo ja ruoat on siinä vaiheessa enää sivu seikka! Ruoka oli itseasiassa kyllä todella mahtavaa ja kivasti ehti tässä ajassa tankata itsensä ihan ähkyksi asti.

Mättö-ajan kuluttua Isakayassa umpeen jatkettiin johonkin lähellä olevaan seisomaravintolaan, jossa siis juomat on sen takia halpoja, että siellä seisotaan tiiviisti eikä röhnötellä ja rötväillä persiit levällään. Täällä tuli paljon lisää jengiä porukkaan, osa vanhoja tuttuja, mutta myös aivan uusi tuttavuus (Englantilainen Daniel), joka puhuu aivan täydellistä Japania, wau! Tässä oli nyt Suomi-Japani-Englanti yhdistelmä vauhdissa, mikä ei voi tarkoittaa alkoholin läsnäollessa mitään hyvää! Eli juomaa tuli taas siihen tahtiin, että nyt alkoi jo olemaan hiukan liikaa ja jossain sumujen mailla meni loppuilta. Sen verran muistetaan, että joku työnsi jossain vaiheessa taksiin ja Kioton asemalla joku virkailija työnsi nauraen ulos laiturilta, että ei täältä mitään luotijunia enää mene. Jollain viimeisellä paikallispuksuttimella tultiin lopulta Shin-Osakalle ja olipas melko iloinen meininki vielä junassakin. :-D Tälläistä jos olisi Suomen junissa, niin viettäisin joka viikonloppuni niissä. Lievästi oli jengi siis kondeloissa tässä junassa, huh huh!

Olipa melkoinen meininki taas tänään, mutta jos Japanissa selviää helposti takaisin hotellille, nii ei silloin voi kauhean huonossa kunnossa olla? :-) Että, ihan hyvin meni ja aivan mahtava ilta!!!

Huomenna jatkuu...
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260463387/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260463387/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260463387/tpod.html Thu, 10 Dec 2009 11:09:22 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Osaka, Kinki, Japan

Komealla aamu-oopperalla pärähti tämä päivä käyntiin, koska onnistuin vahingossa unissani jysäyttämään sängyn päässä olevan radion täysillä päälle. Meinasi tulla aamu sydänkohtaus samaa kyytiä!

Nyt kun ehdin jo valittaa, että ei nähty ketään Tokion frendejä tällä kertaa, niin eilen tuli sitten sähköpostia ystävältämme Marilta, että hän on juuri tullut Australiasta kotiinsa käymään ja voitaisiin nähdä sunnuntaina? Koska meillä nämä junapassit kerran on, niin mikä ettei! Käydään vetämässä pienet Karaokesessiot Tokiossa ja tullaan sitten viimeisellä luotijunalla tuhannen örvelöissä takaisin Osakaan. :-) Toimii!

Suunnattiin siis ensimmäiseksi aamulla Shin-Osakan aseman lipputiskille varaamaan sunnuntaiksi meno-paluulippuja Tokioon. Hiukan nosti kylmää hikeä, että miten tästä varaushommasta Japaniksi oikein selviän, mutta ihan mainiosti meni. No problemos. Tai silleen oli kyllä problemos, että olin ihan sulaa vahaa taas näiden lipunmyyjien kanssa ja olisin ostanut liput vaikka maailman ympäri! Titityy!

Seuraava ajatus oli, että mennään Kiotoon ja jatketaan siitä Ujiin maistelemaan hiukan aamuteetä, mutta toisin kävi. Yleensä näillä Japan Rail passeilla ei pääse tuohon kaikista nopeimpaan N700 junaan, mutta nyt jostain syystä sellainen kuitenkin laiturille lipui?! Tästä innostuneena päätettiin, että nyt kun kerran kunnon vauhtiin päästään, niin jatketaan kyllä taatusti pidemmälle kuin 10 minuutin päähän Kiotoon. Ja näin tehtiin.

Kiidettiin siis hirmu kyytiä Nagoyaan asti, jossa hypättiin ulos ja alettiin miettimään, että mitäs nyt sitten? Aseman näytöllä luki, että juuri on lähdössä juna Takaymaan, joten ei kun äkkiä ovesta sisään ja matkaan. Junan hurjasta diesel-murinasta jo kuuli, että nyt ollaankin sitten lähdössä hiukan erilaisille reiteille. Sen verran ymmärrettiin Japanilaista kuulutusta, että matka-aika Takaymaan on yli 3 tuntia, auts! Nyt tulikin taas näköjään pitkä reissu!

Mutta ei mitään hätää! Matka Takayamaan oli nimittäin aivan uskomattoman hienoa kyytiä, vuorien ja jokien keskellä, eikä tullut aika yhtään pitkäksi. Melko totaalinen mahdottomuus oli saada kuvia junan ikkunasta, mutta sellainen maisemien sarjatuli tärähteli verkkokalvoille, että voi pojat! Melkein jo jäätiin kyydistä paikassa nimeltä Gero, mutta päätettiin kuitenkin jatkaa matkaa Takayamaan asti. Ihan kiva oli tämä Takayamakin lumihuippuisine vuoristomaisemineen, mutta silti kadun ettei jääty Gerossa. Siinä paikassa oli jotain todella kiehtovaa ja mielenkiintoista! Varma kohde ensi kerralla...

Pari tuntia käveltiin ympäri Takaymaa, jonka jälkeen haettiin kunnon matkaeväät kaupasta ja hypättiin takaisin Nagoyaan menevään junaan. Se oli siinä. Olipa melkoinen pikavisiitti tämä, mutta pelkkä junamatka jo teki reissusta todellakin vaivan arvoisen! Tämän junareitin voi ilman muuta listata maailman hienoimpien junareittien listalle...

Takaisin Osakassa oltiin viimein kello 20.30 aikoihin ja käytiin vielä nopeasti pyörähtämässä Osakan-aseman lähellä olevissa valtavissa kaupoissa, etsimässä hiukan kaikenlaista tavaraa jatkoa varten. Nyt on pakko alkaa latautua jo tulevaan...

Jaahas ja tästä alkaa nyt todellinen humuviikonloppu! Tiedossa on kolme päivää silkkaa juhlaa, joten päivityksissä saattaa esiintyä pieniä viivästyksiä... :-)
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260378836/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260378836/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260378836/tpod.html Wed, 09 Dec 2009 11:25:49 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Osaka, Kinki, Japan

Pääosin matkustuspäivä oli tämä keskiviikko, mutta ehdittiin sentään jotain muutakin.

Ja huhhuijaa! Eilinen kiipeily teki näköjään tehtävänsä ja melkoinen työ oli saada itsensä revittyä sängystä ylös. Lihakset aivan jumissa! :-)

Lähdettiin kuitenkin reporankana laahustamaan hotellilta kello 09 jälkeen kohti Kagoshiman asemaa ja kello 10 kiidettiin jo junassa kohti Osakaa. Ilma oli tänään hiukan sateinen ja sumuinen, joten ei olisi ollut mikään kiva päivä enää kiipeillä ja urheilla. Ihan oikeat päivät valittiin siis tälle Kagoshiman visiitille, huraa! Pidempäänkin olisi täällä Kagoshimassa viihtynyt, mutta jos meinaa junapassia täysillä hyödyntää, niin kovin montaa päivää ei voi samassa paikassa ikävä kyllä jumittaa. Eteenpäin sanoi mummo lumessa!

Jostain hienosta teepakkauksesta luin joskus aikoinaan seuraavanlaisen mainostekstin: ”Kyushun aamukasteen viimeistelemää ensiluokkaista vihreää teetä”. Ja nyt kun juna tuossa kiisi ohi vihreänä siintävien peltojen, niin siellähän se aamukaste ja sumu leijui! Ei ollut mitään pötypuhetta näköjään se teksti! Olisi aika hienoa jos pystyisi pelkästään maistamalla tunnistamaan eri alueiden teet. Ehkä juuri ja juuri nyt pystyn tunnistamaan Senchan, Gyokuron, Machan ja Genmaichan toisistaan. Niin ja Kiinalaisen teen taas erottaa siitä, että se loistaa pimeässä tai pakenee kun koitat juoda sitä. Fosfori ja elohopea on varmasti ihan hyödyllisiä aineita jossain muualla, mutta ei minun teessä! :-) Heh, pieni teevitsi tässä sallittakoon?

Matka Kagoshimasta Shin-Osakan asemalle kesti, kolmen vaihdon kera noin 6 tuntia, mutta matka meni varsin viihtyisästi. Koska olin varannut saman hotellin kuin viime kerralla, niin mukavan helppo oli kävellä Shin-Osakan asemalta tuttuja reittejä suoraan hotellin ovesta sisään. Hiukan olin huolestunut, että jos on sama mies tiskillä, niin täytyy koittaa pitää laukut tiukasti selässä, ettei käy kuten viimeksi! Ei kuitenkaan ollut tänään samaa henkilöä ja hotellin esitetelineet ja miespolon selkä säilyi täten ehjänä. :-) Viimeksi saatiin tosi pieni huone, mutta nyt napsahti oikein kunnon jättipotti ja Japanin mittaluokassa tosi komean kokoinen on tämä huone. Aamiaiset kuuluu hintaan ja kivasti ikkunasta näkyy vielä ohi kiitävät luotijunat, ei voi valittaa!

Koska tälle illalle ei ollut mitään ihmeempiä suunnitelmia, niin tehtiin pikapäätös suunnata Kobeen katsomaan Lumiere valoteosta, jota on paljon mainostettu joka puolella Japania. Kobe Lumiere on muistomerkki vuoden 1995 maanjäristyksen uhreille ja se järjestetään aina joulukuussa. Vuoden 1995 maanjäristyksen uhreja oli kaiken kaikkiaan melkein 6500 ja aineelliset vahingot aivan järjettömiä, että mistään pikkujutusta ei ollut kysymys.

Matka luotijunalla Osakasta Kobeen kesti vain noin 10 minuuttia, eikä siinä ehtinyt kuin lyödä ahterinsa penkkiin ja avata teejuoman, niin oltiinkin jo perillä! Shin-Koben asemalta lähdettiin kävelemään (tietysti taas) kohti Kobe Lumierea ja löydettiinkin paikka parin kilometrin talsimisen jälkeen.

Ja kannatti kyllä kävellä, koska tosi komea oli tämä Lumiere ja aivan mielettömästi oli tullut ihmisiä sitä katsomaan. Valoista oli tehty ikään kuin kirkon seinät ja massiivista kirkkomusiikkia raikui kaiuttimista. Tunti ainakin meni ihan vaan pyöriessä ja ihastellessa tunnelmia.Harmi vaan, että ehdittiin syödä nopeasti juuri ennen lähtöä, koska täällä olisi ollut jos jonkinmoista ruokakojua ja kunnon Japanilaisia markkinaherkkuja tarjolla.

Käveltiin lopulta samaa reittiä takaisin Shin-Koben asemalle ja nyt alkoi jo jalat pyytämään armoa! Tälle päivälle alkoi kävelyt nyt todellakin olla tässä. Ei kun takaisin hotellille ja huomenna sitten lisää löylyä...
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260290257/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260290257/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260290257/tpod.html Tue, 08 Dec 2009 10:58:22 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Kagoshima, Kyushu-Okinawa, Japan

Mahtava päivä Kagoshimassa! Mutta alkuun kuitenkin hiukan faktatietoa...

Kagoshima sijaitsee aivan Japanin Kyushu saaren eteläkärjessä ja asukkaita on noin 605 000. About Helsingin kokoinen pikkukylä on siis kyseessä. Historiaa löytyy vaikka muille jakaa, joten siitä on turha edes aloittaa. Ensimmäiset Japaniin tulleet kristityt kuitenkin rantautuivat tänne Kagoshimaan jo vuonna 1549 ja ehkä siitä syystä täällä on edelleen melko paljon kirkkoja ja jopa iso ryhmä nunnia tuli tässä kävellessä vastaan!?

Tämä tiistaipäivä aloitettiin heti komealla aamulenkillä, kiipeämällä ylös Shiroyama vuorelle. Ylös olisi päässyt myös bussilla, mutta eihän me mitään sellaista tarvita ...tai sitten ei vaan tiedetty? :-)

Aika harvoin on tullut näissä kiipeilyhommissa pettymystä ja nyt voi taas sanoa, että jumankeuta! Ylhäältä avautui siis niin huikea näky, ettei mitään rajaa! W-A-U! Aivan kaupungin edessä kohosi odotetusti, mutta paljon vaikuttavampana kuin olin ikinä kuvitellut, valtava savuava tulivuori, huh! Tuntui, että se pystyisi yhdellä henkäyksellä puhaltamaan koko kaupungin helposti matalaksi. Viimeksi Sakurajima on purkautunut vuonna 1914, mutta ollut jälleen aktiivisena vuodesta 1955 lähtien. Tällaista näkymää ei tule ihan joka päivä vastaan ja tässä alkoi paljon nähneen matkamiehenkin elimistö nostamaan kierroksia. Ihme ettei tätä Kagoshimaa mainosteta isompanakin maailmanihmeenä? Mikään kuva ei pysty antamaan oikeutta tälle näkymälle, vaan pakko on tulla itse katsomaan! Ainakin tunti meni ylhäällä näkymää tuijottaessa ja nyt hiukan tuntuu, että saattoi naamakin jo auringossa hiukan kärähtää.

Koska ilma oli todella mahtava ja lämmin, niin otettiin samantien alas tullessa hyvin ansaittu jalkojen lepuuttelu ja eväshetki puistossa. Hyvin viihtyisä paikka tämäkin ja jotenkin tuli jopa Napier (Uudessa-Seelannissa) mieleen.

Tuhkaa tulvillaan on iloinen Kagoshima.

Kyllä! Tuhkaa täällä ripottelee taivaalta hiljalleen ja melkoinen urakka on pitää kaupungin kadut puhtaana. Hauskasti on tupakointikieltoja maalailtu joka puolelle katuja, ettei vaan tulisi lisää tuhkaa ! :-) Mutta Japanityylisellä tehokkuudella kruisailee lakaisuauto jatkuvasti ympäri korttelia, joten se asia on hyvässä hoidossa. Huomattiin kyllä tuossa kävellessä, että valkoinen auto ei välttämättä ole mikään kauhean hyvä idea täällä! Eikä juuri eilen pesty valkoinen paita tai takki! :-)

Varmasti ennätyskävelyt tuli tänään vedettyä ja kiivettiinpä vielä kaiken huipuksi toinenkin kerta ylös Shiroyamalle katsomaan auringonlaskua. Hienoa, hienoa! Nyt alkoi kyllä jalat olla jo niin totaalisen lopussa, ettei auttanut muu kuin laahustaa pimeän tultua kaupan kautta hotellille kylpyyn. Olisi tietysti hauska aina käydä testaamassa hienoja paikallisia ruokia ja ravintoloita, mutta tällä meidän matkustusmäärällä ei mikään budjetti riittäisi siihen hommaan! Lunchboksit ajaa kuitenkin saman asian. :-)

Tässä oli nyt tämä hyvin lyhyt, mutta antoisa Kagoshiman stoppi. Tuskin kuitenkaan viimeinen kerta täällä, koska sen verran oli mieltä kiehtova paikka! Ilmatkin oli mahtavat, joten mikäs tässä oli ollessa ja nauttiessa elämästä. Hotelli oli oikein mainio ja palvelu aivan käsittämättömän hienoa! Aina muistivat huudella, että Hans-san, Hans-san ja juosta tuomaan avainta, painamaan hissiä ja pitämään ovea auki, siis huh! Hyvin vaikuttavaa...

Eikä pelottanut yhtään, vaikka Sakurajima-vuori tuossa uhkaavasti koko ajan tupruttelikin! Jos se päättäisi nyt posahtaa, niin tulisipa ainakin tosi komea loppu! :-) Paljon enemmän olen huolissani Suomen harmauteen, pimeyteen, kylmyyteen, kateuteen ja totaaliseen luovuuden kadottamiseen hajoamisesta! Siinä on todellinen pelko!

Minä ainakin sain nyt Kagoshimasta ihan uutta energiaa ja tästä jatketaan mahtavilla mielillä eteenpäin! Näitä päiviä lisää kiitos...
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260201741/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260201741/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260201741/tpod.html Mon, 07 Dec 2009 10:03:47 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Kagoshima, Kyushu-Okinawa, Japan

Tämä yö meni aivan harakoille …tai siis KORPEILLE! En tajua mikä oli homman nimi, mutta korpit raakkui ja piti tässä hotellin lähellä koko yön aivan mieletöntä meteliä, joten unet jäi todella vähiin! Hiukan kävi mielessä, että olisiko kenties joku maanjäristys tulossa, mutta kyllä nämä korpit olivat muuten vaan kajahtaneita! :-)

Aamulla lähdettiin kello 09 aikoihin Ikebukurolta liikenteeseen, koska suurella viekkaudella ajateltiin, että ehkä pahin aamuruuhka olisi silloin jo ohitse?? Virhe! Alkutaipale näytti kyllä ihan lupaavalta, mutta yhtäkkiä pamahti hirvittävä määrä ihmisiä kylkeen ja siinä vaiheessa oli ihan turha enää räpiköidä. Virta vei mukanaan ja tietysti vielä väärään suuntaan kiertävään junaan, auts! Ei tässä nyt onneksi mitään katastrofia päässyt käymään, heitettiin vaan vähän pidempi lenkki ja jäätiin sitten Shinagawan asemalla pois. Mutta ikinä ei kannata yrittää isojen laukkujen kanssa Tokion aamuruuhkaa! Ei ikinä! Suosittelen ehdottomasti viimeistä yötä Naritalla jos lento lähtee aamulla!

Eli, leimattiin junapassit, tutun säätämisen jälkeen Shinagawalla ja hypättiin about suoraa kyytiä kohti Osakaa kiitävään junaan. Mahtava tämä junasysteemi Japanissa, eikä ikinä tarvitse pitkään odotella. Vähintään 10 minuutin välein lähtee luotijuna...

Tästä tulikin nyt melkoinen junareissu, mutta koska ilma oli aurinkoinen ja kirkas, niin mahtavasti näkyi Fuji-vuori alkumatkasta. Minulla on sellainen ongelma, että en millään pysty nukahtamaan autossa, bussissa, lentokoneessa, veneessä, enkä onneksi edes skootterilla ajaessa! :-) Tämän luotijunan kanssa minulla käy kuitenkin värähtelytaajuudet yhteen ja tässä pystyn jotenkin kummasti aina nukahtamaan. Mutta niin näyttää moni muukin pystyvän! :-) Japanilaiset aina komeasti nukkuvat ihan sikeästi junassa ja sitten yhtäkkiä ponkaisevat oikealla asemalla ylös ja jatkavat matkaa! Häh, miten? Minä heräisin varmaan vasta jossain tuhannen kilometrin päässä kotoa! :-)

Niin, tämä reissu Tokiosta Kagoshimaan oli kokonaisuudessaan melkein tuhat kilometriä, vaati neljä junanvaihtoa ja kyllä nyt on istumalihakset kipeänä, siis hyvät ihmiset sentään! Kaikista junista, tämä viimeinen (Tsubame Shinkansen) oli ehkä hienoin ja viihtyisin. Lyhin vaihtoaika oli ainoastaan 3 minuuttia ja pisin 7, että siinä ei todellakaan ollut aikaa asemalla ihmetellä, vaan oli mentävä tuli persuuksissa! Onneksi osaan Hiraganat ja Katakanat nyt jo sen verran hyvin, ettei tarvitse niiden kanssa enää arpoa.

Kagoshimaan saavuttiin viimein klo19 maissa ja päätettiin kylmästi kävellä hotellille, koska sinne oli ainoastaan kilometrin verran matkaa. Varasin pari päivää sitten netistä AreaOne Kagoshima hotellin (jotain 60€/yö), jonne löydettiin nyt ihan helposti perille ja olipa mahtavan avuliaat ihmiset tiskillä. Siis aivan uskomatonta!

Äsken käytiin vielä pyörähtämässä kaupungilla ja hakemassa kaupasta lunch boksit pahimpaan nälkään. Tällaisia Lunch bokseja kaipaan aina Suomessa, koska näissä on ihan kunnon ruokaa, eikä mitään hirveää, epämääräistä, rasvakamaa! Halpaa, hyvää ja terveellistä, se on matkamiehen valinta!

Nyt väsyttää aivan järjettömästi ja on jo niin pimeää ettei Sakurajima vuorta näy, mutta aamulla varmasti odottaa huikeat maisemat! Tosi mahtavat ja odottavat on tunnelmat! Pakko tässä on kuitenkin käydä vielä hotellin pesukoneella pesemässä pyykkejä ennen nukkumaanmenoa!
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260115771/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260115771/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260115771/tpod.html Sun, 06 Dec 2009 10:25:44 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Tokyo, Kanto, Japan



Tokion viimeistä päivää viedään ...ainakin taas tältä erää.

Koska oli sunnuntai, niin mentiin tietysti heti ensimmäiseksi aamulla Harajukulle, jossa tunnetusti löytyy sunnuntaisin jos jonkinlaista poikkitaiteellista esiintyjää ja hanurin vinguttajaa. Jos olet ekaa kertaa Tokiossa, niin ehdottomasti kannattaa käydä tsekkaamassa tämä sirkus, mutta minulle alkoi olla jo niiiiiiin nähty homma. Kaiken lisäksi täällä pyörii länkkäreitä, maailmanlopun ennustajia ja muita sekoboltseja ihan liikaa! Jotenkin tässä alkaa Japaninmatkailun osalta nousta sellaiselle ylemmälle tasolle, eikä enää niin hirveästi jaksa innostua pelkästään oudoista asioista. Alkaa pikku hiljaa ehkä ymmärtämään ihan toisella tasolla tätä meininkiä? Hmmm, pitäisiköhän olla huolestunut?

Kaikesta tästä Harajukun hälinästä ja kaaoksesta oli päästävä vihreän teeveden tykö lepäämään, joten suunnattiin Ochanomizun asemalle, mistä taasen jatkettiin hiljakseen kävellen joenvartta ylös Tokyo Domelle. Mahtava ilma oli kävellä ja nauttia matkalla komeasta auringonlaskusta. Tämä Ochanomizu on sellaista maisemaa, jota en ennen tiennyt edes Tokiosta löytyvän ja todella tykkäsin ihmetellä tuosta sillalta avautuvaa maisemaa! Tämä oli aivan uutta ja mahtavaa Tokiota minulle!

Tänään ei onneksi ollut mitään mieletöntä ryysistä Muumi-kahvilassa (vaikka täynnä olikin), joten päästiin sisään asti ihmettelemään ja maistamaan muutama leivos. En ole tällaisia leivoksia ikinä Suomessa nähnytkään, mutta todella hyviä kuitenkin oli! Jotain suklaa Hattivattileivoksia tai jotain? Ihan kiva paikka tämä Muumi-kahvila ja hattua nostan perustajalle!

Tokyo Domelta jatkettiin metrolla Marunouchille (Tokion aseman lähellä), jossa tsekkailtiin vaihteeksi jouluvaloja ja käveltiin lopulta aina Ginzalle asti. Tämä Ginza on sellaista mestaa, että jos olet joku miljonääri, niin siellä on kiva minkkiturkit päällä pyöriä ja brassailla, mutta tavallisille pulliaisille tarjoaa lähinnä ikkunaostoksia. Kiva on silti ihan katsellakin vaan, on nimittäin aivan mieletön valoshow ilman jouluvalojakin! Ginzalta jatkettiin vielä hetkeksi Roppongille ja sen jälkeen alkoi tälle päivälle jouluvalot jo riittämään! Näen jo unissanikin noita valoja! :-)

Ja tulipa tuossa matkalla nyt alennuttua syömään hampurilaiset McDonald'silla, koska oli aivan hirveä nälkä ja se sattui sopivasti eteen. Harvemmin tätä tempausta reissulla kyllä teen. Nyt osaan ainakin sitten tilata Japaniksi Quarter Pounder hampurilaisen ...ja se lausutaan KootaaPauntaa. Oppia ikä kaikki! :-) Kuulostaa ihan joltain Kotkalaiselta jalkapallojoukkueelta.

Tokio oli sitten taas tältä erää tässä. Ei ollut isoja odotuksia joulujuttujen suhteen, mutta olipa todella positiivinen yllätys! Sanoisin, että melko huikea homma ja ehdottomasti voi suositella joulumatkan kohteeksi. Yllättäen oli huomattavasti jouluisempaa kuin Suomessa ja hiukan jopa hävettää nyt Suomen valoräpellysten puolesta. Olisin tyytyväinen jos edes jossain Suomessa olisi satsattu yhtä komeisiin jouluvaloihin, mutta kovin vaatimatonta on. Ja vaatimattomuus ei todellakaan kaunista! Kokeilin nimittäin kerran ja ihan yhtä ruma jätkä olen edelleen, että se siitä! :-)

Hotelli oli hyvällä paikalla ja toimiva muutenkin, mutta pakko antaa miinuksia, että ainakaan tästä meidän huoneesta ei nähnyt ikkunasta mitään. Ikkuna oli jotain ihme sumeaa lasia, josta ei nähnyt läpi mitään ja tämä teki huoneesta todellisen kopin. Näin pienessä huoneessa on pakko olla kunnon ikkuna tai alkaa hyvin nopeasti ahistamaan! :-)

Minulta ei yleensä paljon suosituksia pääkaupungeille heru, koska ne on pääosin täysin turhia paikkoja, mutta Tokion kanssa teen poikkeuksen. Mie tykkään! Harmi vaan, että kaikki meidän Tokion ystävät on nyt siirtyneet kuka minnekin, joten ketään ei päästy tällä visiitillä näkemään.

Joo, koska olen mieltynyt paikkoihin, jotka voi tusahtaa hetkenä minä hyvänsä taivaan tuuliin, niin päätettiin huomenna suunnata Kagoshimaan, aivan Japanin eteläkärkeen. Melkein koko päivän junamatka on siis tiedossa, mutta mikäs sen kivempaa kuin posottaa tuhatta ja sataa luotijunalla! Matkaan, veli hopea!
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260017258/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260017258/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1260017258/tpod.html Sat, 05 Dec 2009 10:09:31 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Tokyo, Kanto, Japan

...Yöllä tuli tv:stä hauska ohjelma, jossa testattiin tietokonehiiriä ja arvosteluperuste oli nimenomaan se, että kuinka nopeasti sillä saa pelin klikattua ruudulta pois ja vaihdettua takaisin laskentaohjelmaan. :-) Jes! Vaikka melkoisiksi työmuurahaisiksi Japanilaiset mielletään, niin kyllä täälläkin näköjään hallitaan nämä työssä viihtymisen perusteet.

Ja heittipä tälle päivälle taas melkoisen ilman! Vettä tuli siis niiiiiiiiiin paljon!

Aamulla käytiin nopeasti uudestaan Harajukun musiikkikaupassa, koska halusin tiedustella onko se mahdollisesti takaisintulo matkalla auki? Siihen sattuu ikävästi Uuden Vuoden pyhät ja muut hässäkät juuri sopivasti kohdille, joten ei ole auki! Auts! No, kävin siinä melkoisen keskustelun Japaniksi, Englanniksi, Suomeksi, käsimerkein ja ties miksi Suahiliksi ja lopputulos oli, että täytettä tuli nyt reppuun. Niille, jotka näistä musiikkilaitteista jotain ymmärtävät ei tarvitse mainita kuin numerosarja 303 ja kuola jo valuu suupielistä. Eli tälläistä kultaharkkoa kannan nyt loppumatkan sitten repussa, voihan kilin kellit sentään! Mutta hyvät kaupat tein, siitä ei pääse mihinkään!

Seuraavaksi ajateltiin viimein käydä tsekkaamassa Tokyo Domen nurkilla sijaitseva, kuuluisa Muumi-kahvila, mutta hiukan torsoksi jäi tämä homma. Okei, löydettiin kyllä se kahvila, mutta jono oli ulos asti, eikä hirveästi huvittanut jäädä jäätymään ulos sateeseen, että nähtäisiin jotain muumeja ja Suomenkielisiä mainoslauseita. :-) Mutta suosittu paikka tuntuu olevan ja kokeillaan huomenna uusiksi jos on parempi ilma.

Toinen asia mikä jäi sateen takia hiukan torsoksi oli Tokyo Domen jouluvalojen kuvaus. Täällä oli nyt selkeästi upeimmat jouluvalot tähän asti ja muutenkin aivan törkeän hienoa, wau! Muutaman kuvan räpsäisin sateessa, mutta täytynee koittaa huomenna vielä ottaa lisää.

Ja nämä metrotunnelit on järkyttäneet taas tänään, koska oikean linjan löytäminen voi olla välillä melkoisen työn takana. Meinaan, että kun menet alas metrotunneliin, niin tietysti kuvittelet, että tästähän se nyt sitten lähtee? Eikö? ...Wrong! Yllättäen alhaalla alkaakin tulla jotain viittoja, että 700m tuohon suuntaan, sitten taas tuonne, tästä vasempaan yläviistoon, ui tästä yli ja arvaa oikea vastaus, niin pääset eteenpäin??? Ihan kuin jossain Indiana Jonesissa alkaa olla nämä hommat! Tänäänkin mentiin ylös, alas, sivulle ja välillä vissiin seinästä läpikin, että päästiin oikealle linjalle. Huhhuijaa!

Ja lauantai-ilta! Tadaa! Vaikka ilma on täysin karmea, niin ei tässä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan! Tänään on bileet, kaikki... no jotain. Voi mennä vaikka tuohon kulman taakse Kentucky Fried Chickenille vetämään Family Mealin ...ja kännit! No ei! :-) Vaikka monesta pikaruokapaikasta täällä olutta saakin, niin jengillä on sen verran järkeä päässä, ettei kovin moni lähde niihin kännäämään. Ei silti kannata kokeilla samaa käytäntöä Suomessa! :-)
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1259948876/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1259948876/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1259948876/tpod.html Fri, 04 Dec 2009 11:22:37 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Tama, Kanto, Japan

Tämä päivä meni about kokonaisuudessaan Hello Kittyn kotimestoilla Tamassa.

Ja niille, jotka eivät jotenkin ihmeen kaupalla tiedä mikä on Hello Kitty, niin tiedoksi, että se on sellainen vaaleanpunainen (oikeastaan valkoinen) kissahahmo, johon ei voi olla törmäämättä joka puolella maailmaa! Hello Kitty on itse asiassa jo yli 30-vuotias tuotemerkki, mutta Suomessa hiukan vähemmän aikaa tunnettu.

Lähdettiin aamulla Shinjukun aseman kautta kohti Tama Centeriä ja olipa taas melkoinen ryysis Shinjukulla, huh! Yhden elämän voisin ihan hyvin käyttää pelkästään istumalla tuossa asemalla ja katselemalla meininkiä. Ei takuulla tulisi yhtään aika pitkäksi ja siinä vaan istua möllöttäisin perkule, kunnes muumioituisin siihen paikkaan! En tosin usko, että mitään pyhän miehen statusta napsahtaisi, vaikka istuisinkin tuossa, jossain retkituolissa irvistelevänä muumiona notkuen seuraavat tuhat vuotta. Ja Asahi tölkki tietysti edelleen sitkeästi kädessä. :-) No, matka Shinjukulta Tama Centeriin (Keio Line) kesti noin 40 minuuttia, hinta 330 jeniä/suunta (2,5€) ja ihan kivoja kaupunkimaisemia ikkunasta vilisi.

Tämä Hello Kitty on Suomessa selkeästi enemmän lapsille suunnattu homma, mutta täällä Japanissa löytyy melkein mitä tahansa tavaraa Hello Kitty tuotemerkillä varustettuna. Itse asiassa, jos kirjoittaisin tähän mitä kaikkea Hello Kitty tavaraa täältä löytyy, niin joku imaisisi takuulla kahvit väärään kurkkuun ja pari hernettäkin nenään samaa kyytiä. Luultavasti menisi koko palko!

Joo, mutta varsin viihtyisältä paikalta vaikutti tämä Tama ja koska ilma oli mitä mainioin, niin tulipa ihasteltua ruskan värejäkin hetkisen aikaa puistossa. Hyvin hiljaista ja rauhallista. Vahvasti epäilen, että kirsikankukkien kukkimisen aikoihin keväällä on melko hienoa ja täytynee ehdottomasti tulla joskus tarkistamaan tilanne. Täällä Tama Centerissä sijaitsee myös Sanrio Puroland, joka on ilmeisesti jonkinlainen Sanrion vastine Disney Landille? Sitä, kuinka hyvä vastine se on, niin en osaa sanoa, koska ei huvittanut maksaa jotain 25€ sisäänpääsymaksua ja löytää sitten itseään kirkumasta kauhusta jostain Hello Kitty kummitusjunasta paikallisten lasten kanssa. Se olisi ollut jo minullekin hiukan liian psykedeelistä!

Päivän ateriaksi tempaistiin paikallisessa kuppilassa Curry Udonia ja jotain hmmmm, no ainakin lohta sisältävää juttua?? Varsin mainiot annokset oli kuitenkin. :-) Vihreä tee kuuluu tietysti aina kyytipojaksi Japanissa ja sitä tässä nyt on ryystetty jo litratolkulla.

Pimeän tultua tämä Tama alkoi päästä vasta todella oikeuksiinsa ja kylläpä oli taas jouluvaloa kerrakseen! Joululaulut soi ja lämpötilakin alkoi ikävästi muistuttelemaan talvesta, että melko jouluisat fiilikset! :-)

Ei muuta kun takaisin Ikebukurolle, jossa pyörittiin sitten loppuilta ihmettelemässä perjantai-illan menoa. Jotenkin tosi tukkeessa vielä pää, eikä jaksa kauheasti vielä pistää tuulemaan ...mutta tilauksessa on! :-)
]]> http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1259855323/tpod.html http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1259855323/tpod.html#comments Travel Blogs http://www.travelpod.com/travel-blog-entries/travellerhans/5/1259855323/tpod.html Thu, 03 Dec 2009 09:57:51 -0500 Todellinen jouluseikkailu 2009

Jump to the full
entry & travel map

Tokyo, Tōkyō, Japan

Tämä on nyt epävirallinen joulutarkastus sen takia, että räiskin noita kuvia hirveällä vauhdilla, kaatosateessa, huurut silmillä ja räkä poskella menemään. Laatu voi täten olla sen mukaista.

Niin, tälle päivälle lupailtiin säätiedotuksessa huonoa ilmaa ja oikeassa olivat! Asteita 11c, vettä tuli kaatamalla, karmea tuuli ja tämähän oli jumankeuta kuin paluu Suomeen! Siis ilmastollisesti, ei muuten! :-)

Paukuteltiin kuitenkin ikivihreällä Yamanote linjalla, heti aamusta läpi tyrskyjen Harajukuun, jossa kävin tarkistamassa maailman mahtavimman musiikkikaupan tarjonnan. Sen verran pamahti hyvää tarjousta tiskiin, että voi joutua lompakon nyörejä vielä myöhemmin löysäämään?

Harajukulla käytiin myös tsekkaamassa eilispäivän muotia tarjoava Kinji myymälä. Yleensä (vaikka vihreitä arvoja kannatankin) en ole jostain syystä kauhean innostunut käytetyistä vaatteista, enkä tälläkään kertaa ostanut sieltä mitään. Mutta tämän Tokion kertakäyttökulttuurin tietäen, niin kledjut on ostettu varmasti eilen ja tänään ne on jo tuotu epämuodikkaina myytäviksi. Eli melko priimatavaraa on myynnissä? Mitään isoisän vanhoja kalsareita ei tuolta käsiin pamahda, vaan tavaraa, joka on ehkä vasta parin vuoden päästä Suomessa muotia?

Ja koska täällä Harajukulla nyt oltiin, niin ihan pakko oli käydä Takeshita-kadun loppupäässä, 2. kerroksen food courtilla sijaitsevassa King's Kebabissa vetämässä kunnon mätöt. Turkkilainen äijä siellä aina naurattaa naisia ja veistelee kebabista sellaisia siivuja, että heikompaa hirvittää. Tämä mesta on jo aiemmin hyväksi todettu ja aivan mielettömän kokoiset annokset, melon sodan kera tuli taas huitaistua huiviin. Tässä on nyt edelliset päivät vedetty kevyttä, terveellistä Japanilaista ruokaa ja yhtäkkiä järjetön kebabbisatsi pötsiin, niin hiukan oli kyllä sulatteluongelmia ja vatsanpuruja loppupäivän.

Harajukulta ”mahtavan idean siivittämänä” kävellen Shinjukuun, jossa vaatteiden h2o-pitoisuus alkoi kuitenkin olemaan (sateenvarjosta huolimatta) sitä luokkaa, että pakko oli hypätä Yamanoteen ja kiitää takaisin Ikebukurolle. Muuten olisin kyllä kävellyt koko matkan!

Tässä meidän hotellin lähellä on muuten 24 tuntia auki oleva koirahotelli, (katso kuva) jonne voi jättää Turren aromahoitoon ja hierontaan sillä välin, kun itse menee karaokeen, ravintolaan tai love hotelliin. :-)

Illalla pyörittiin ihan tässä Ikebukurolla vaan ja eihän täältä itseasiassa tarvitsisi lähteä yhtään mihinkään kauemmas. Tuossa aseman itäpuolelta nimittäin löytyy aivan kaikki mitä ikinä voi tarvita. Siis aivan kaikki!

Ja tänä iltana on muuten pakko mennä hotellin Sake-automaatilta katsomaan, josko nukkumatti löytyisi sieltä?! :-)
]]>