Hotel Edelweiss Briançon

... day hikes, a 2-day climb, night in a refuge, hikes to pick up blueberries to bake pies and make jams... one can't get bored in the mountains (unless you don't like hiking or climbing). In between our hikes? Playing tarot cards with my uncle and my aunt (a passion shared by most family members on my Mom's side) and going to the movies once in a while...

I'll upload pictures, they will express more than words...

... that the next night, in the Loire Valley, we found a place for three nights that is quiet and comfortable (and there's a pool!).
Back to the journey. There really isn't much to tell about the trip from Briancon to the Loire. We went along the Rhone River which is industrial and not very pretty. We weren't there long before the road took us west through rolling hillsides to the flat planes of the Loire Valley. Miles and miles of cows, corn ...

... season here, but can imagine some excellent biking and festivals. Sometimes the Tour de France even comes through! I am going to keep this posting short because we've spent most of our time exploring the mountains and I think you might enjoy some photos more than a bunch of chatter. I will let you know that we drove the length of the valley, along which are several small villages. The older houses are made with stone and you can see some of the interesting roofs here. We ...

... tepposet ja hissit oli kiinni. Yöllä oli satanut vissiin kunnolla vettä aika korkealle asti ja tuuli kovaa. Otettiin auto alle ja nokka kohti Lödöä. Se oli oikeestaan tosi hyvä ratkaisu, koska ei olla tällä kaudella käyty siellä kertaakaan laskeen ja Graven kausareilla tosiaan saadaan siellä ilmaiset liput. Löydettiin jopa parit pyydaseinät Lödöstä ja muutamat rinnelaskut mutta hienoin löytö oli kyllä After! Viisi vuotta pörrätty siellä afterinetsintäprojektissa ja ...

... yleinen fiilistely ja talo tarjosikin aika monta lasillista Roseeta koko asiakaskunnalle. Musa soi, jengi hengas, Dägä nautti pörräämällä ympäriinsä ja me parannettiin maailmaa monta tuntia. Täällä Gravessa on kyllä niin oma maailmansa. Sitten oli viimeisen laskun aika ja eiköhän me vielä viimeisen kerran päästy tekemään päivän hyvä työ ja tarjoamaan Lödöturdelle unohtumaton kokemus. Olivat päivän hinanneet nappihissillä ja toisen teki niin mieli laskea Vallon ja meid ...

... aina ja nyt on testilautana uus Diva, mikä on ihan friikki ku siinä on "aaltoilevat" kantit, joiden tarkotus ois purra paremmin jäähän. No katotaan tuleeko kaupat. Ainakaan ei tarvii suksilla vetää loppuaikaa. Vitsi ku tykkäsin niin mielettömästi viime vuoden Divasta ni sehän tässä eniten harmittaa!! Jos joku näkee mun kultasiteillä olevaa lautaa hämäräperäisellä tyypillä saa mun puolesta näyttää sille taivaan merkit.. No elämä on. Ollaan myös sairasteltu koko porukka jo ...

... Eilen oltiin sitten hieman uupuneita mutta lähettiin laskemaan Chirouze, koska se oli näyttänyt edellisenä päivänä niin hyvältä. Yläosa olikin todella mukavaa koskematonta lunta pikkudumpin jäljiltä mutta jääkurussa hymy hyytyi. Oli aika paha. Ehkä pahin ikinä. Tosi epätasanen, että lanaus oli aika tuskaa, käännöksiä ei ollut toivoakaan tehdä ja jalat täristen tiputeltiin kantilla alas sentti sentiltä ja kaatuahan ei siinä mestassa saa. No onneksi ...

... mutta täällä on nyt niin outo ilmasto, kun ei tuulen virettäkään..leijat ollaan siis purettu ja pakattu..ei oo hommasta tullut mitään. Todella harmi, koska intoa ois niin pirusti. Tahtoo oppia ja vetää mutta minkäs teet. Ollaan nukuttu pitkään, käyty fiilisteleen mäessä tai kiteilemässä, päädytty Castillanin terassille ja illalla on ollut mukava hengailla porukalla. Semmosta rentoa menoa, kun ei lasku nyt oikein ole suorituskamaa vaikka ihan ...

... before we could even reach to "col du Lautaret" so I didn't even have to worry about the road condition. I woke up two hours later as we were getting close to Lyon and right before we got deviated. The deviation took us near Vienne which is pretty crazy. My father wasn't too happy about it although it was the opportunity for Kristen to discover the French countryside by night (hmmm... not that interesting to be honest). It was a long tiring happy day!

... replete with jokes when Patrick's brother Thiery and bel soeur Collette arrived too. It was good to be thrown in the deep end again, although the boys stayed home and watched movies. Our noses, cheeks and necks are nut brown, from the sun, while the rest of us are lily-white. We should look very strange when we walk around Venice on Wednesday and Thursday. Then we are back here to explore to neighbouring towns and ski some more big mountains.